ENSIN ETSIKÄÄ
Gregoriaanista perinnettä suomen kielellä: Iegor Reznikoffin
lauluja
esittävät Kirsti Autio ja Antti Hänninen
1. Sinetiksi |
kuuntele |
2. Kuningatar
3. Terve armoitettu
4. Ei ainoastaan leivästä
5. Huutavan ääni
6. Ylistäkää Herraa
7. Ensin etsikää
8. Hosanna
9. Kunnia |
kuuntele |
10. Anna minulle, Herra
11. Valo on loistanut
12. Mysteerio |
kuuntele |
13. Niin puut laulavat
14. Täysi, täysi
HAKA00001 - 2001
Tilaukset Kirsti Autio
tai Antti Hänninen
Hinta 15 € + postikulut
Tämän levyn laulut ovat Iegor Reznikoffin käsialaa. Laulujen
juuret ovat 300-800 luvun Euroopasta. Perinnettä on kutsuttu gregoriaaniseksi
lauluksi tai yleisemmin antiikin kristilliseksi lauluksi.
Laulutavalla on ennen kaikkea länsimaiset juuret: kreikkalainen,
latinalainen ja kelttiläinen. Antiikin pyhän laulun universaalisuudesta
kertonee se, kuinka luontevasti laulut istuvat suomen kieleen ja suomalaiseen
sielunmaisemaan. Prof. Reznikoff onkin tutkinut myös suomalaista
suullista perinnettä.
Laulut eivät soi duureissa tai molleissa vaan niissä käytetään antiikista peräisin olevia sävelasteikkoja eli moodeja, joiden viritys on luonnollinen (ei tasavireinen). Laulutapaa ohjaavat vanhoissa käsikirjoituksissa käytetyt neumit. Ne antavat ohjeita laulun dynamiikasta, korostuksista ja korukuvioista.
Luonnollisten asteikkojen käyttö ja laulutapa sallivat harmonisten yläsävelten kuulua ja erottua. Tietoisesti on yhdeksi "laulajaksi" otettu mukaan Suomenlinnan kirkko - sen soiva tila. Lauluissa voi kuulla melodiaäänten ohella harmonisia ylä-ääniä - kuin hennon huilun soittoa.
Tekstien merkityssisältö ratkaisee laulussa käytetyn moodin ja toisaalta moodin valinta määrittelee merkitystä. Esimerkiksi "Pane minut sinetiksi" ja ”Kuningatar”- laulujen F-moodi on ylistävä, kutsuva – hyvin rakkauslauluun sopiva. E-moodin miehuullinen mutta meta- fyysinen mystinen suru ja kaipaus värittävät "Mysteerio"-laulun.
Suomen kieli sopii laulutapaan hyvin. Vokaalirikkaana se korostaa laulujen sointia tilassa, mietiskelevää luonnetta ja luo monesti lauluihin oman kansanlaulumaisen hellän sävyn.
Antti Hänninen